Pala taivasta, pala maata
luomisen suunnaton ilo
kädenjäljen ihana ihme
Vahva oma muotokieli, rohkea mutta herkkä tulkinta,
avara kuin pohjanmaan pellot ja selkämeri, ylväästi naisellinen
- acka -
näin tuotteitani on kuvailtu
Lapsena istuin pellon reunalla ja kahmaisin käsiini savikimpaleen. Pienet kädet pyrkivät muotoilemaan maan antia. Lapsen mielikuvituksessa sain aikaan jotain taianomaista. Siitä hetkestä minuun istutettiin rakkaus luovaan ilmaisuun ja muotoon. Kiehtovinta on saven antamat lähes rajattomat mahdollisuudet. Mielikuvitus ja leikkisyys asuvat edelleen minussa, ajatus saa siivet ja mielen kuva muovautuu käden kosketuksesta valmiiksi esineeksi.
Töissäni voi tuntea maan rosoisuuden; jätän usein työni suurelta osin lasittamatta. Vahva pintastruktuuri luo töihin mielenkiintoa ja maanläheisyyttä.
Ohto, oksi, kontio, metsiemme mesikämmen seikkailee mieleni unissa. Pehmeän jätin karhunhali on tunteiden tuutulaulu, niinpä tuo kuningaseläin toistuu luomuksissani. Me hengitämme samaan tahtiin.
